Pohjois-Savon tuoreen hiilitaseselvityksen mukaan Keiteleen maankäyttösektori on hiilinielu. Kunnan alueen maankäyttöluokkien eli metsämaan, viljelysmaan, ruohikkoalueiden, kosteikkojen ja rakennettujen maa-alueiden/muiden alueiden yhteenlaskettu kokonaishiilitase vuonna 2023 oli -13,4 ktCO2e. Negatiivinen hiilinielu tarkoittaa sitä, että maankäyttösektorille sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin se päästää kasvihuonekaasuja.
Keiteleellä nielu syntyy usean muun pohjoissavolaisen kunnan tapaan metsämaasta ja erityisesti sen puustosta, joka peittoaa muiden maankäyttöluokkien yhteenlasketut päästöt. Metsämaan puuston nielu on -75,7 ktCO2e, kun metsämaan maaperän päästöt ovat +43,5 ktCO2e. Muut maankäyttöluokat olivat päästölähteitä (yhteensä +18,8 ktCO2e).
Keitele on matkalla kohti kunnan tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035. Keiteleen kuntakohtaiset käyttöperusteiset päästöt vuonna 2023 olivat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelmien mukaan +21,9 ktCO2e ja nyt uudessa hiilitaseselvityksessä laskettu hiilinielu -13,4 ktCO2e. Keiteleen kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi siis vuositasolla vähentyä vielä 8,5 ktCO2e, jotta kunta saavuttaisi hiilineutraaliuden. Päästöjen vähentämisen lisäksi toinen tapa olisi vahvistaa hiilinielua joko luonnollisesti maankäyttösektorilla tai käyttää teknisiä ratkaisuja hiilinielun kasvattamiseen.
Metsien kasvua ja hiilinielua voisi hiilitaseselvityksen mukaan vahvistaa muun muassa oikea-aikaisella taimikonhoidolla, käyttämällä uudistamisessa jalostettuja taimia ja tehdä uusityö nopeasti tai vähentää harvennushakkuiden voimakkuutta.
Koko Pohjois-Savon maankäyttösektori on hiilinielu. Tuoreen hiilitaseselvityksen tulosten mukaan Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilinielu on -525,6 ktCO2e. Metsämaan puustoineen riitti myös maakunnassa kattamaan muiden maankäyttöluokkien päästöt. Pohjois-Savossa 12 kunnalla maankäyttösektori on hiilinielu ja seitsemällä päästölähde. Hiilitaseselvityksen mukaan eroja selittävät erityisesti metsämaan osuus pinta-alasta, maaperätyypin jakautuminen turve- ja kivennäismaahan sekä hakkuuvoimakkuus.
Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilitase laskettiin nyt toisen kerran. Vuonna 2020 laskettiin vuoden 2018 koskeva hiilitase ja siihen verrattuna maakunnan maankäyttösektorin hiilinielu on pienentynyt noin 200 ktCO2e (2018 nielu oli -735,9 ktCO2e). Nyt kesäkuussa julkaistu tuore vuotta 2023 ja edellinen vuotta 2018 koskevat laskelmat eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, koska uudessa laskelmassa on käytetty uusia laskentamenetelmiä. Keiteleen maankäyttösektori oli aiemmassa laskelmassa päästölähde (+18,2 ktCO2).
Pohjois-Savon uuden hiilitaselaskelman teki Afry Management Counsulting Oy kevään 2025 aikana ja työn tilasi Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke.
https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/uutta-tietoa-pohjois-savon-maankayttosektorin-hiilitaseista-ja-hiilivarastoista/
Keiteleellä on hiilineutraaliustavoitteen lisäksi myös toinen ilmastotavoite eli vähentää vuoteen 2035 mennessä kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 päästötasosta. Kun vuonna 2007 kunnassa oli päästöjä 32,6 ktCO2e ja vuonna 2023 21,9 ktCO2e, niin tämän tavoitteen saavuttamiseksi kunnan päästöjen pitäisi vähentyä vielä 15,38 ktCO2e.
Keiteleen ilmastosuunnitelma 2025–2035
https://pohjoissavonsisu.fi/materiaalit
Lisätietoja:
Anssi Kemppinen
Ilmastokoordinaattori SISU-hanke (Pielavesi ja Keitele)
Kehitysyhtiö SavoGrow Oy
anssi.kemppinen@savogrow.fi
p. 040 641 6330