Keitele tutuksi
Aja, souda, kävele – aina kutsuu Keitele!
Aina kutsuva Keitele, Pohjois-Savon länsilaidalla, tarjoaa luontoa, omaa rauhaa ja turvallisen kasvuympäristön lapsille. Luonto on mukana toiminnassamme monin tavoin, muun muassa yhtenäiskoulun Puupolku-oppimisympäristössä. Keiteleellä on muutenkin panostettu ulkoiluun ja kuntalaisten hyvinvointiin. Monipuolisia ulkoilualueita on taajaman eri puolilla, mm. kuntoportaat, Ystävyyden Elämyspuisto ja Lossisaari, joka tarjoaa puitteet monenlaiseen liikkumiseen. Kunta tarjoaa myös ilmaista harrastustoimintaa kaikenikäisille.
Luonnonläheinen kunta on myös merkittävä teollisuuspaikkakunta. Keiteleeltä lähtee maailmalle vuosittain 860 000 kuutiota sahatavaraa yhdestä Suomen suurimmasta sahalaitoksesta. Paikkakunnalla rakentuu myös kattoristikoita ja meluseinäelementtejä Suomen johtaville talotehtaille ja infrarakentajille. Työpaikkoja löytyy myös palvelusektorilta ja Keitele onkin maakuntamme työpaikkaomavaraisimpia.
Puu ja vesistöt ovat kunnan sydän. Puupolku-ulkoilureitti tarjoaa kävijöilleen monipuolisesti AR-sisältöä metsistä sekä puusta ja esittelee samalla alan koulutusmahdollisuuksia sekä paikallisia toimijoita. Taajamaa koristaa moottorisahausveiston SM-kilpailujen puuveistokset. Vesistöt Nilakka ja Koutajärvi antavat parastaan, sekä elinkeinoa että vapaa-ajan viettoa, onhan Keiteleen vaakunassakin kuvattuna nuottaveneet.
Kuvamuistoja kauniista kunnastamme voit ottaa esimerkiksi Nilakan ääreltä. Keiteleen satamassa on selfie-kehys (Laituritien päässä). Kehystä maailmalle Keiteleen terveisesi!
Faktoja Keiteleestä
Kunta perustettu vuonna 1879
Pinta-ala 578 km²
– maapinta-ala 482 km²
– vesipinta-ala 96 km²
Keitele kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan. Nimestään huolimatta Keitele ei sijaitse Keitelejärven rannalla. Suurimmat järvet ovat Nilakka ja Koutajärvi.
Asukasluku (31.12.2024) 1 990
Tuloveroprosentti 2025 8,9 %
Työpaikkaomavaraisuus 2024 130 %
Perinneruoka kalamykykeitto
Historia – Kummisetiä ja muotifarkkuja
Keiteleen kunnan historia alkoi hämäläisten erämiesten leiripaikoista 1300-luvulla, ja pysyvä asutus vakiintui paria vuosisataa myöhemmin. Kunta perustettiin vuonna 1879.
Pieni maaseutupitäjä teollistui voimakkaasti 1970-luvulta alkaen. Neljän henkilön kehittämisryhmä, johon kuuluivat nuori ja innokas kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen sekä Aarne Saastamoinen, Yrjö Jääskeläinen ja Tauno Tarvainen saivat valtuudet houkutella kuntaan uusia työllistäjiä. Tunnetuimpia kummisetien aikaan syntyneitä yrityksiä olivat farkkuja valmistanut Blueman Oy (nyk. M.A.S.I. Company) ja suksia valmistanut Harju-Suksi. Kunta tunnetaankin ”kummisetien kuntana”, joka kuvaa sen sitkeyttä ja yksituumaisuutta voimakkaan teollistumisen aikana.
Tänä päivänä Keiteleellä toimivat Keitele Group ja Sepa Oy ovat vahvoja puuteollisuuden valtakunnallisia toimijoita, jotka tarjoavat työtä ja toimeentuloa laajasti lähialueillekin. Kunnan slogan Aja, souda, kävele – aina kutsuu Keitele 70-luvulta toimii yhä. Keitele kutsuu sinua asumaan, olemaan, viihtymään.
Keiteleen kuntakummit
Kuntakummi on vapaaehtoinen henkilö, joka auttaa muuttanutta kotiutumaan uudella paikkakunnalla tarjoamalla apua, tietoa ja kaveruutta. Kuntakummien iloista joukkoa voit tavata tapahtumissa tai voit ottaa yhteyttä kuntakummiin suoraan.
- Saimi (saimi.vesanto(at)gmail.com, puh. 044 541 9743)
- Helvi (helvipulkkinen50(at)gmail.com, puh. 040 561 1049)
- Arvi (arvifrilander(at)gmail.com, puh. 040 591 9935)
- Elvi (elvi.vironen(at)hotmail.com, puh. +358 50 531 5276) Будь ласка, зв’яжіться
- Kari (vaisanen.kari(at)gmail.com)
Kunnan vaakuna
Keiteleen vaakunan on suunnitellut Ahti Hammer. Vaakunan mustassa kentässä on kolme kultaista nuottavenettä allekkain. Nuottaveneet viittaavat pitäjän sisävesikalastukseen.
Keiteleen kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan käyttöön 20.12.1961 ja sisäministeriö vahvisti 16.5.1962.
